Sellainen näkkileipä syntyy kovassa nälässä ruokakaapin sisältöä tutkien. Joka kerta se sisällöltään ja maultaan yllättää, syntyy siis uudelleen ja uudelleen rakkaudesta ja intuitiosta ja siitä, mitä milloinkin mieli tekee.
Vähän sama kuin jos olisi karkkipäivänä irtokarkkikaupan laarien äärellä kauha kourassa iso pussi valmiina täytettäväksi.
* Sekametelinäkkileipä *
1 dl kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemenrouhetta
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
0,5 dl viherjauhetta
1 dl hernejauhoa
2 dl ohrajauhoa
0,5 dl seesaminsiemenöljyä
2 tl suolaa
Ensin sekoitetaan sopivan muovailtavaksi taikinaksi. Taputellaan lämmöllä ja ajatuksella uunipellille ja laitetaan paistumaan 200-asteeseen noin 15-20 minuutiksi. Kuten oikeita ihmislapsiakin, tätäkin luomusta täytyy tarkkailla, ettei se pääse kärähtämään.
Hyvää, nopeaa ja mieltä lämmittävää. Taas sain purkin pohjia ja päiväystä lähenteleviä aineksia käytettyä pois. Sekameteli kotonakin hiljeni: Puoliso veteli kolmasosan pellillisestä margariinin ja juuston kanssa, Pikkuveli ihastui näkkäriin hummuksen kanssa ja Isovelikin rohkaisi mielensä yhden maistiaispalan verran ihan vaan hyvän tuoksun houkuttelemana.
Ensi kerralla taidan tehdä marjaversion villiyrteillä, erilaisia mehuja, raasteita, hilloja ja kuivahedelmiäkin voisi kokeilla. Hmmm…. meneeköhän jo myslin puolelle? Sen näkee sitten.
Kannonnokalla 