———— Valoon, metsän lumoon ————
Tänään olen miettinyt surua. Sitä, miten se laineilee ja aaltoilee. Se kehittyy pienestä tuulenvireestä ailahtelevaiseksi, kiusoittelevaksi puuskaksi ja välillä pöllyttää mennessään otsatukan ja kuivat lehdet ilmaan, pyörteisiin. Sitten se havisuttaa oksista saakka ja raivostuu taivuttamaan runkoa, yrittää taittaa koko puun. Se vaanii ja vakoilee, kiertää olan toiselta puolelta koputtaessaan toiselle ja nakkaa korvapuustilla takaraivoon. Jonkin…
Lue lisääWe have calsium in our bones,
iron in our veins,
carbon in our souls
and nitrogen in our brains.
93 percent stardust,
with souls made of flames,
we are all just stars
that have people names.
– Nikita Gill –
How to start healing
First admit that you are unhappy.
Then admit why.
Then understand you need to let go.
Allow yourself a moment.
Breathe in the moment deeply.
Then the healing will begin.
– Nikita Gill –
Tänään mietin luovuutta ja luomista. Osa minussa luo uutta. Se ilmenee sanoina paperilla, kuvina sivuilla, valokuvina tietokoneella, puhelimessa, albumissa. Se on tuoksua keittiössä ja nälkäisten suiden maiskutusta. Se on röyhtäisyjä ja tyhjiä lautasia, likaisia suupieliä ja pulleita vatsoja. Se ilmestyy villasukkina vaatekaappeihin ja puhtaana pyykkinä kuivumaan ja innostuessaan luo tarinoita ja mielikuvitusmatkoja satujen ja taikuuksien…
Lue lisääTäytä se, mikä on tyhjä.
Tyhjennä se, mikä on täysi.
Ja rapsuta siitä, mistä kutiaa.
– Alice Longworth –
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
– Eeva Kilpi –
The purest thing in the world is the heart of the mother, the heart-chakra, the center of the mother. It is the purest thing in the world. It can move God. It can move the universe. It can cause an effect beyond limitation. The heart of the mother is the greatest power of Infinity ever…
Lue lisää
Tänään mietin matkustamista. Yksi lähti Amerikkaan, Suuren Veden toiselle puolelle. Me muut jäimme kotiin. Mielessä kaihertaa ikävä, sillä toisen ollessa kovin kaukana, on ikävä jotenkin näkyvämpää ja sallitumpaa, konkreettisempaa ja sellaista sydämestä ja sielusta rusentavampaa, kuin silloin, kun välimatka on vaikkapa työmatkan, huoneen välin tai käsivarren mittainen. Matkustaja on päässyt perille hyvin ja turvallisesti, ja…
Lue lisää
Kannonnokalla 